Yh­dis­tyk­sen säännöt

Säännöt                  

1 § Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue

Yhdistyksen nimi on Näkövammaiset Käsityöntekijät ry, kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toiminta-alue koko Suomi.

2 § Tarkoitus

Yhdistyksen tehtävänä on toimia Näkövammaisten liitto ry:n jäsenyhdistyksenä käsitöiden tekemisestä kiinnostuneiden näkövammaisten asiantuntija- ja yhteistoimintajärjestönä. Yhdistyksen tarkoitus on

1. edistää näkövammaisten mahdollisuuksia elää omaehtoista ja runsassisältöistä elämää kehittämällä valmiuksia näkövammaistaitojen hallintaan.
2. vahvistaa näkövammaisen omanarvon tunnetta oppimisen, merkityksellisen tekemisen ja onnistumisenkokemuksen kautta.
3. näkövammaiskäsityötaidon jatkuvuuden turvaaminen
4. lisätä näkövammaisen yhteenkuuluvuuden tunnetta yhteisöön ja yhteiskuntaan.
5. tukea näkövammaisen elämän hallintaa ja ehkäistä yksinäisyyden kokemusta.

3 § Toimintamuodot

Tarkoituksen toteuttamiseksi yhdistys

1. ajaa ja valvoo näkövammaisten käsityöntekijöiden oikeuksien ja tavoitteiden toteuttamista vaikuttamalla päättäjiin, viranomaisiin ja kansalaismielipiteeseen.
2. tarjoaa näkövammaisille vertaistukea.
3. harjoittaa näkövammaisten kädentaitoihin liittyvää tiedotus-, koulutus- ja kurssitoimintaa.
4. toimii asiantuntijana materiaalivalinnoissa ja tuotekehityksessä.

4 § Taloudellinen toiminta

Yhdistys hankkii varoja toimintaansa varten rahankeräyksillä ja arpajaisilla, vastaanottamalla avustuksia, lahjoituksia ja jälkisäädöksiä sekä omistamalla toimintaansa varten tarpeellista irtainta ja kiinteää omaisuutta.

Yhdistys voi harjoittaa välittömästi tarkoituksensa toteuttamiseen liittyvää elinkeinotoimintaa.

5 § Jäsenet

Yhdistyksen jäsenet ovat varsinaisia, kannatus-, tai kunniajäseniä. 

Varsinaiseksi jäseneksi yhdistykseen voi liittyä näkövammainen kädentaidoista kiinnostunut henkilö. Jäsenyyttä haetaan yhdistyksen hallitukselta ja näkövammasta on esitettävä luotettava selvitys.

Yhdistyksen kokous voi hallituksen esityksestä kutsua kunniajäseneksi tai kunniapuheenjohtajaksi henkilön, joka on erityisen ansiokkaasti toiminut yhdistyksen hyväksi.

Yhdistyksellä voi olla samanaikaisesti yksi kunniapuheenjohtaja. Kannatusjäseneksi voidaan hyväksyä yksityinen henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen ja haluaa tukea yhdistystä. Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.

6 § Jäsenmaksut

Yhdistys voi periä varsinaisilta ja kannatusjäseniltä liittymis- ja jäsenmaksua. Maksujen suuruudesta päättää yhdistyksen vuosikokous kuluvaksi kalenterivuodeksi. Kunniajäseneltä ja kunniapuheenjohtajalta ei peritä jäsenmaksua.

7 § Jäsenyyden päättyminen

Jäsenen, joka haluaa erota yhdistyksestä, on ilmoitettava siitä kirjallisesti yhdistyksen hallitukselle tai sen puheenjohtajalle. Jäsen voi myös erota ilmoittamalla siitä yhdistyksen kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi.

Hallituksella on oikeus erottaa jäsen, jos jäsen:

1. on muistutuksesta huolimatta laiminlyönyt jäsenmaksunsa maksamisen
2. on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä
3. ei enää täytä laissa tai yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.

Päätöksessä on mainittava erottamisen syy. Ennen erottamispäätöksen tekemistä jäsentä on kuultava.

Jäsen voidaan katsoa eronneeksi yhdistyksestä, mikäli hän on jättänyt jäsenmaksunsa maksamatta kahdelta peräkkäiseltä vuodelta.

8 § Yhdistyksen kokoukset 

Yhdistyksen kokouksia ovat yhdistyksen varsinainen ja ylimääräinen kokous.

Yhdistyksen varsinainen kokous on maalis-toukokuussa pidettävä vuosikokous.

Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää, tai kun hallitus katsoo sen tarpeelliseksi, tai kun vähintään yksi kymmenesosa yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä ilmoittamaansa asiaa varten kirjallisesti hallitukselta sitä vaatii. Kokous on pidettävä kahden kuukauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle.

Äänioikeus yhdistyksen kokouksessa on jäsenmaksunsa maksaneella 15 vuotta täyttäneellä varsinaisella jäsenellä. Kannatus- ja kunniajäsenellä sekä kunniapuheenjohtajalla on läsnäolo- ja puheoikeus yhdistyksen kokouksessa. Jos kunniajäseneksi tai kunniapuheenjohtajaksi kutsutaan varsinainen jäsen, hänen äänioikeutensa säilyy.

Varsinainen jäsen saa käyttää äänioikeuttaan yhdistyksen kokouksessa asiamiehen välityksellä. Asiamiehen on oltava yhdistyksen varsinainen jäsen ja hänen on esitettävä päivätty valtakirja. Valtuutus koskee yhtä kokousta eikä valtakirjaa voi siirtää. Asiamiehellä voi olla vain yksi valtakirja.

Yhdistyksen kokoukseen voi osallistua hallituksen niin päättäessä tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana. Yhdistyksen kokous päättää äänestys- ja vaalijärjestyksestä.

Äänestys yhdistyksen kokouksessa on avoin, ellei kokouksen enemmistö vaadi suljettua lippuäänestystä. Vaali on toimitettava suljettuna lippuäänestyksenä. Kokouksen päätökseksi tulee asiakysymyksissä se mielipide, joka on saanut taakseen yli puolet annetuista äänistä (ehdoton enemmistö), ellei näistä säännöistä muuta johdu. Vaaleissa tulevat valituiksi enimmät äänet saanut (suhteellinen enemmistö). Jos tehtävään valittavana on vain yksi henkilö, valituksi tulemiseen vaaditaan yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan voittaa se mielipide, jota kokouksen puheenjohtaja ilmoittaa kannattavansa, vaalissa ratkaisee arpa.

Jäsenellä on oikeus tehdä aloitteita vuosikokoukselle. Aloite on toimitettava yhdistyksen hallitukselle ennen tammikuun loppua.

9 § Kokouskutsu

Kokouskutsu yhdistyksen kokoukseen on lähetettävä jäsenille henkilökohtaisella kutsulla, varsinaiseen kokoukseen vähintään kaksi viikkoa ja ylimääräiseen kokoukseen vähintään yksi viikko ennen kokousta. Henkilökohtainen kutsu on lähetettävä postitse jäsenille, joiden postiosoite on yhdistyksen tiedossa tai sähköpostitse jäsenille, jotka ovat ilmoittaneet yhdistykselle sähköpostiosoitteen kutsun toimittamista varten.

10 § Vuosikokous

Vuosikokouksen tehtävänä on

1. käsitellä hallituksen laatima yhdistyksen vuosikertomus edelliseltä tilikaudelta.
2. käsitellä hallituksen laatima yhdistyksen tilinpäätös edelliseltä tilikaudelta.
3. päättää tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille.
4. päättää varsinaisten jäsenten liittymis- ja jäsenmaksun sekä kannatusjäsenmaksun suuruudesta alkaneeksi kalenterivuodeksi.
5. päättää puheenjohtajan ja hallituksen jäsenten sekä tilintarkastajan / toiminnantarkastajan palkkiot ja korvaukset.
6. käsitellä yhdistyksen toimintasuunnitelma alkaneelle vuosikokousten väliselle toimintavuodelle ja talousarvio alkaneelle tilikaudelle.
7. valita yhdistyksen puheenjohtaja seuraavaksi kahdeksi vuosikokousten väliseksi toimintavuodeksi.
8. valita kolme jäsentä hallitukseen erovuoroisten tilalle seuraavaksi kahdeksi vuosikokousten väliseksi toimintavuodeksi.
9. valita yksi varajäsen hallitukseen vuosikokousten väliseksi toimintavuodeksi.
10. valita joka toinen vuosi tilintarkastaja / toiminnantarkastaja ja varatilintarkastaja / varatoiminnantarkastaja tai tilintarkastusyhteisö tarkastamaan yhdistyksen tilejä ja hallintoa.
11. käsitellä jäsenten tekemät aloitteet.
12. valita valtuutetut ja varavaltuutetut Näkövammaisten liitto ry:n valtuustoon liiton ohjeiden mukaisesti.
13. päättää muista esityslistassa mainituista asioista.

11 § Hallitus

Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja, jota kutsutaan yhdistyksen puheenjohtajaksi, varapuheenjohtaja ja viisi muuta jäsentä sekä 1 varajäsen. Hallitus valitaan vuosikokouksessa yhdistyksen varsinaisista jäsenistä. Yhdistykseen työsuhteessa olevaa henkilöä ei voida valita hallituksen jäseneksi.

Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan vuosikokousten väliseksi toimintavuodeksi.

Varajäsenen lisäksi hallituksesta eroaa vuosittain kolme jäsentä.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta tai jos vähintään kolme hallituksen jäsentä ilmoittamaansa asiaa varten kirjallisesti sitä vaatii. Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan lisäksi vähintään kolme hallituksen jäsentä on läsnä. 

Hallituksen tehtävänä on

1. edustaa yhdistystä ja panna toimeen yhdistyksen kokousten päätökset.
2. hyväksyä ja erottaa yhdistyksen jäsenet.
3. pitää jäsenluetteloa.
4. päättää yhdistyksen omaisuuden vuokraamisesta, myymisestä, vaihtamisesta ja kiinnittämisestä.
5. päättää yhdistyksen kokousten ajankohdista ja paikoista, kutsua ne koolle ja valmistella niissä käsiteltävät asiat.
6. huolehtia, että yhdistyksen kirjanpito on lainmukainen, varainhoito on luotettavalla tavalla järjestetty ja tilinpäätös tehdään määräajassa.
7. asettaa tarpeelliseksi katsomansa toimikunnat ja työryhmät.
8. valita ja erottaa yhdistyksen toimihenkilöt ja päättää heidän työsuhteidensa yleisistä periaatteista.

12 § Tilikausi

Yhdistyksen toimintavuosi on vuosikokousten välinen aika ja tilikausi kalenterivuosi.

13 § Nimenkirjoittajat

Yhdistyksen nimen kirjoittavat puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja tai yhdistyksen hallituksen tähän tehtävään määräämä henkilö aina kaksi yhdessä.

14 § Sääntöjen muuttaminen

Yhdistyksen sääntöjen muuttamisesta päättää yhdistyksen kokous. Sääntömuutoksen edellytyksenä on, että vähintään kaksi kolmasosaa kokouksessa annetuista äänistä kannattaa muutosesitystä.

Yhdistyksen on pyydettävä sääntöjen muutosesityksestä Näkövammaisten liitto ry:n hallituksen lausunto, joka on esitettävä sääntömuutoksesta päättävälle kokoukselle.

15 § Purkaminen

Yhdistyksen purkaminen edellyttää, että siitä tehdään päätös kahdessa peräkkäisessä yhdistyksen kokouksessa, joissa kummassakin vähintään kolme neljäsosaa kokouksessa annetuista äänistä kannattaa purkamista.

Mikäli yhdistys puretaan, sen varat on luovutettava suomalaista näkövammaistyötä edistävään aatteelliseen ja yleishyödylliseen tarkoitukseen yhdistyksen viimeisen kokouksen määräämällä tavalla.  

16 § Muut määräykset

Muuten noudatetaan voimassa olevaa yhdistyslakia ja yhdistyksen toimintaa ohjaavia sääntöjä alemman asteisia määräyksiä.