Siirry pääsisältöön
Näkövammaiset Käsityöntekijöiden logo.
Näkövammaiset Käsityöntekijöiden logo.

Rot­tin­ki­ko­ri

Oivallus Toiminnassa lopputyö Minna-Riikka Murto, Rottinkinen pikkukori

Tällä sivulla

Yleistä

Rottinki on palmupuusukua. Se on kiiltävä pintaista ja taipuisaa puuta. Rottinkia säilytetään vyyhteinä kuivissa ja viileissä tiloissa. Rottinkisen korin voi tehdä vanerisella pohjalla tai pelkästään rottingista. Työstettävää rottinkia on eri paksuisia.

Sanastoa

Loimi on rottinkia, joka pujotetaan pohjan rei'istä ja muodostavat pystysuuntaiset ohuet pilarit, joihin rottingit kudotaan.

Rottinki on se, jota kudotaan loimiin ja näin muodostaa korin seinän ja näin myös korin muodon.

Punos on kudottu jälki.

Mallikori

Mallina oleva rottinkikori on pyöreä kippomainen kori, jossa on vanerinen pohja, rottinkipunoksellinen runko ja reunuksena kaarireunus, joka on tehty loimista. Loimet on taivutettuina yksitellen kaareviksi nurinpäin oleviksi U-kirjaimiksi. Kori muistuttaa kahvatonta kattilaa. Mallikorin mitat ovat: 10 cm korkea ja halkaisija 12 cm.

Korin pohjana käytetään vanerista pohjaa, joka mallikorissa on pyöreä kuin lautanen. Pohjan ulkoreunassa on tasaisin välein rei'iät, joihin tulee korin loimet. Työssä on käytetty 2,5 mm paksuista rottinkia. Rottinki on

kuin puista narua. Rottinki tuntuu puulta.

Mallikorin väreinä ovat vaalean puunväriset pohja, rottinki ja puuhelmet.

Suunnittelu

Ennen korin kutomisen aloittamista, korin korkeutta ja mallia kannattaa suunnitella. Vanerisia pohjia on kaiken muotoisia ja kokoisia. Suunnittelu etukäteen helpottaa työskentelyä ja sen etenemistä järjestelmällisesti.

Materiaalit ja työvälineet

Rottinkiseen koriin tarvittavat materiaalit ovat vanerinen pohja ja 2,5 mm paksuista rottinkia.

Korin työstämiseen tarvittavat työvälineet ovat rottinkityöskentelyyn käytettävät piikki ja sivuleikkurit..

Viimeistelyssä voi halutessaan työn lakata tai petsata.

Materiaalimenekki

Rottingin menekki riippuu korin koosta. Tarkemman määrän saa selville työn päätettyä.

Valmistelu

Ennen korin työstämisen aloittamista täytyy muistaa, että rottingit ovat liotettava. Kuiva rottinki on taipuvaa, mutta se katkeaa herkästi, kostea rottinki on helposti kudottavaa eikä se katkea yhtä herkästi. Liotusvesi tulee olla kylmää. Lämmin vesi tekee hallaa rottingille.

Vanerista pohjaa ei tule kastella. Vaneri materiaalina menee pilalle liiallisesta kosteudesta. Vähäinen kastuminen ei haittaa.

Muistetaan pitää rottingit kosteana koko työstämisen ajan.

Aloitus

Mallikorin eri työvaiheet aloitetaan ottamalla liotetut rottingit korin pohjan viereen. Viereen on hyvä myös ottaa työvälineet käden ulottuville.

Kun pohja on edessä pöydällä, siitä voi tunnustella ympyrän ulkoreunassa olevia reikiä. Ne ovat tasaisin välein ja niihin asetellaan seuraavaksi korin loimet, joihin korin rottingit kudotaan.

Loimet

Saadakseen loimet aseteltua reikiin, pohja kannattaa laittaa kyljelleen. Eli pohja tulee ulkoreunalleen, jolloin rei'iät osoittavat oikealle ja vasemmalle ja ulkoreuna on itseensä päin.

Loimet vedetään rei'istä yksitellen, yhteen reikään yksi loimirottinki. Loimen ulkopohjan puolelle. Puoli, joka tulee pöytää vasten. Vedetään rottinkia n. 10 cm, jotta alkupunos saadaan tehtyä.

Kun loimet on viety rei'istä läpi ja alkupunosta varten jätetty n. 10 cm loimea ulkopohjan puolelle. Aloitetaan alkupunos.

Alkupunos

Käännä pohja niin, että ulkopohja ja lyhyemmät loimet ovat itseensä päin. Alkupunos näyttää limittäin olevalta, vuorottelevalta jonolta, letiltä.

Päätä punoksen alkukohta ja aloitetaan kutominen. Otetaan käteen loimia, työstösuunta on valinnanvarainen, vasemmalta oikealle tai oikealta vasemmalle. Mallikorissa punos on tehty myötäpäivään, vasemmalta oikealle.

Ensimmäinen loimi kudotaan yhden loimen takaa ja yhden loimen edestä. Eli vierekkäisen loimen takaa seuraavaksi olevan loimen edestä. Tämä toistetaan kaikilla loimilla. Kun loimi on kudottu kerran yhden loimen takaa, yhden loimen edestä. Kudotaan loimi kertaalleen yhden loimen takaa ja yhden loimen edestä, loimen pää jätetään tämän viimeisimmän eteen viedyn loimen eteen. Eli huomaamattomin jälki jää, kun loimen päättää yhden eteen.

Seuraavilla loimilla tehdään samoin, yhden loimen takaa, yhden loimen edestä ja vielä yhden loimen takaa ja yhden loimen eteen. Jatketaan näin, kunnes jäljelle jää 4 loimea, joita ei näennäisesti voi kutoa. Ne kuitenkin kudotaan normaalisti. Ensin täytyy löysyttää ensimmäisiä kudottuja loimia.

Löysäämiseen voi käyttää piikkiä, jos tuntuu, ettei sormin saa loimipunosta kohotettua.  Löysääminen tarkoittaa käytännössä sitä, että nostetaan ensimmäisiä loimia sen verran, että saadaan jäljellä olevat loimet kudottua yhden loimen takaa ja yhden loimen edestä, kuten aiemmatkin loimet. Kannattaa sormin tunnustella, miltä valmis punos tuntuu. Näin pystyy tarkistamaan, meneehän viimeiset loimet oikein.

Alkupunoksen kiristäminen

Kun kaikki loimet ovat kudottu ulkopohjaan, kiristetään loimipunos. Asetetaan korinpohja, ulkopohja ja vasta kudottu alkupunos pöytää vasten. Toisella kädellä pitää työtä paikallaan. Toisella kädellä vetää pitkistä, kattoon päin osoittavista loimista, ylöspäin, kattoa kohden.

Jos punos on kireä, voi myös käsin painaa alkupunosta. Käännetään työ niin, että ulkopohja osoittaa itseensä päin. Toisella kädellä pitää työtä paikallaan. Toisen käden sormet asetetaan punoksen päälle ja painetaan tasaisesti koko punoksen matkalta.

Korin seinät

Käännetään nyt työ niin, että ulkopohja, johon on tehtynä alkupunos, käännetään pöytää vasten. Eli korin pitkät loimet osoittavat kattoon päin.

Edessä on pyöreä pohja, jonka ulkoreunassa, ulkopohjassa on loimet punottuna pöytää vasten ja päällipuolella, sisälle jääväksi pohjaksi, sen ulkoreunassa yksittäiset loimet osoittavat kattoon päin.

Kastellaan loimet ja otetaan työhön mukaan liotetut rottingit.

Korin seinää kudotaan kolmella rottingilla. Päätetään aloituspaikka.

Rottinkeja kudotaan samalla voimakkuudella koko työn ajan. Ensimmäinen kerros aloitetaan asettamalla yksittäinen rottinki loimen oikealle puolelle.  Koska rottinkeja on kolme, ne asetellaan vierekkäisten

loimien oikealle puolelle. Ensimmäinen rottinki on laitettu yhden loimen oikealle puolelle. Nyt laitetaan keskimmäinen rottinki seuraavan loimen oikealle puolelle. Lopuksi vielä kolmas rottinki seuraavan loimen oikealle puolelle.

Näitä kolmea rottinkia ei asetella saman loimen oikealle puolelle. Rottinkien lyhyempi pää jää korin sisäpuolelle, korin sisäpohjaa vasten. Ja kudottavat pitkät päät asettuu itseään päin.

Kun on asetellut kolme rottinkia vierekkäisten loimien oikealle puolelle, aloitetaan kutominen.

Kolmen rottingin punos

Vasen rottinki on ensimmäinen rottinki, jolla aloitetaan kutominen. Keskimmäinen on toinen ja oikeanpuoleinen on kolmas. Näitä kaikkia kudotaan vuorotellen vieden rottinkia loimien edestä ja takaa.

Muistisääntönä voi pitää, jos kolmen rottingin järjestyksen pitäminen tuntuu hankalalta. Aina vasemmanpuoleiseksi jäävä rottinki on ensimmäinen, joka viedään loimien eteen ja taakse.

Kutominen aloitetaan siis vasemmalla rottingilla. Kudotaan rottinki kahden loimen edestä ja yhden loimen takaa. Otetaan toinen rottinki, joka nyt vasemmanpuoleisin ja kudotaan sillä kahden loimen edestä ja yhden loimen takaa. Otetaan kolmas rottinki, eli vasemmanpuoleisin ja kudotaan se samoin kuin kaksi edellistä. Eli kahden loimen edestä ja yhden loimen takaa. Näin korin punos on saatu alkuun.

Jatketaan tätä kolmen rottingin kutomista vuorotellen kahden loimen edestä ja yhden loimen takaa, kunnes kori on halutun korkuinen tai haluaa koristella koria esim. puuhelmillä. Mallikorin korkeus on 10 cm. 

Muistetaan kastella työtä.

Valmis punos näyttää ja tuntuu viistosti kulkevalta, limittäiseltä ja epätasaiselta seinämältä.

Puuhelmet

Työhön voi pujottaa halutessaan puuhelmiä. Helmien laittoon työhön on erilliset työstöohjeet.

Jos helmiä haluaa pujottaa, tulee työssä olla tehtynä vähintään viisi riviä. Ja koskaan helmien pujottamisen alkukohta ei ole sama kuin rottinkien aloituskohta. Helmet tulee pujottaa aina kosteaan loimeen.

Ennen helmen pujotusta punos lukitaan. Kun helmi on pujotettu, jokaisen yksittäisen helmen päälle kudotaan punos, joka pitää helmet paikallaan.

Helppo vinkki puuhelmien pujottamiseen työhön on, että yksi kerros ennen helmeä, kudotaan rottingit yhden loimen edestä ja yhden loimen takaa. Tällöin helmi ei putoa aiempaan punokseen. Helmien päälle tulevan yhden kerroksen voi tehdä samoin.

Levitys ja supistus

Korin seiniä voi levittää, jolloin seinää ikään kuin levitetään ulospäin. Tällöin kori muistuttaa enemmän kulhoa tai laakea reunaista vatia.

Levitys toteutetaan niin, että kudottavia rottinkeja sekä loimia painetaan itseensä päin tasaisesti koko kerroksen matkalta ja niin kauan kuin levityskulma on halutun kokoinen ja korkuinen.

Supistaessa toimitaan päin vastoin kuin levityksessä. Supistus toteutetaan niin, että korin halkaisija kapenee. Korkeat korit voivat supistuksella muistuttaa kukkavaasia.

Supistaessa painetaan kudottavia rottinkeja ja loimia itsestä poispäin tasaisesti koko kerroksen matkalta ja niin kauan kuin supistuskulma on halutun kokoinen ja korkuinen.

Katkennut loimi

Jos huomaa yhden loimen katkenneen ennen kuin kori on halutun korkuinen, sen pystyy paikkaamaan uudella loimella. Haetaan liotettu rottinki ja asetetaan se katkenneen loimen viereen. Uusi loimi pujotetaan rottinkiin, korin sisäpuolelle. Katkenneen loimen oikealle puolelle. Tässä voi käyttää apuna piikkiä, jolla saa tiukkaa punosta hieman raottumaan. Loimea pujotetaan muutaman rottingin sisään. Kun uusi loimi on paikallaan, voi kutomista jatkaa normaalisti.

Kesken loppunut rottinki

Jos työstettävä rottinki loppuu ennen aikojaan. Haetaan liotettu rottinki ja asetetaan se loppuneen rottingin viereen, sen oikealle puolelle.

Huomioitavaa on, että kesken loppuvan rottingin ja uuden rottingin päät jäävät korin sisäpuolelle. Myös hyvä pitää mielessä, ettei järjestys vaihdu. Vasen rottinki on ensimmäinen, keskimmäinen toinen ja oikeanpuoleinen on kolmas.

Kaarireunus

Kun kori on suunnitellun korkuinen, tehdään viimeinen kerros.

Päättelykerros tehdään loimilla. Joten rottingit jätetään siihen, mihin tahtoo rottinkikerroksen päättää. Ja muistetaan kudottavien rottinkien päät jättää korin sisäpuolelle. Ne voi taivuttaa rottingin oikealla puolella olevan loimen taakse.

Kastellaan loimet, elleivät ole jo kosteita.

Otetaan yksittäinen loimi. Käännetään sitä itsestä katsoen korin reunan suuntaisesti oikealle tai vasemmalle. Loimen pää pujotetaan noin kolmen rottingin sisään, korin sisäpuolelle. Loimi on nyt kaareva, kuin nurinpäin oleva U-kirjain. Loimikaarta voi painaa tasaisesti pujotuspäätä kohden, jotta kaari on halutun korkuinen. Näin tehdään kaikille loimille. Käännetään korin reunan suuntaisesti. Loimen pää pujotetaan kolmen rottingin sisään, korin sisäpuolelle. Pujottamisen apuna voi käyttää piikkiä punoksen raottamiseen.

Letitys

Toinen päättelykerroksen tekniikka on letitys.

Viimeistely

Viimeistelyyn tarvitaan sivuleikkureita. Niillä pätkitään pitkät rottingit ja loimien päät korin sisäpuolella.

Kun rottinkien ja loimien päät ovat korin sisäpuolella, niitä ei erota ulkopinnasta.

 

Näin meillä on rottinkinen pikkukori.